projektit:wanhat:instrumenttikaiutin

Telokissa on valmistettu muutamia instrumenttikaiuttimia soitinkäyttöön. Tässä käytössä kaiuttimet toimivat äänen tuottamisessa, joten niiden on (toisin kuin äänentoistokaiuttimien) suotavaa ja toivottavaa värittää soittimen ääntä.

Puoliavoin kaiutinkotelo.Instrumenttikaiuttimien soinnissa on usein mainittuja tekijöitä, kuten kaiuttimen oma sävytys (epätasainen toistokäyrä) joka nousee esille erityisesti vähäisellä vaimennuksella (vahvistimen lähtöimpedanssi vs. ajetun kaiuttimen impedanssi). Kaiutinkoteloille pyritään luomaan omanlainen sointinsa, joka korostuu puoliavoimilla koteloilla interferenssin sekä ilmanpainetuennan ansiosta verrattuna suljettuihin koteloihin. Vaimennusaineita käytetään lähinnä sellaisten soittimien kanssa, joiden äänen ei toivota värittyvän (yleensä mm. bassot, koskettimet).

Monasti instrumenttikaiuttimien elementit ovat herkkiä (90-100+ dB/W/m) ja tarkoitukseen tehtyjä, varsinkin jos tarkoituksena on yrittää toistaa jokin tietty lopputulos kuten 60-luvun brylkreemintäyteiset Fender-tuotteet. Mikäli tarkoituksena on synnyttää omalaatuinen ääni, kannattanee kalliit, vanhanaikaisia säästökonsteja noudattaen valmistetut vintage-elementit jättää pois hankintalistalta?

Rexi ja Aavikkomyrsky, kuin kaksi marjaa sekomarjamehusta.Brittiläisellä 8” suhteellisen herkällä (n. 92dB/W/m) kaiuttimella tehty puoliavoimen kotelon kaiutin. Kotelon mitat ovat n. 300x300x200, ja materiaalina on 10mm kuusivaneri. Etulevynä on 6mm koivuvaneri, ja kaiuttimen pintakäsittelynä on lakalla kyllästetty aavikkomaastokangas. Kaiuttimen rakenteesta ja valitusta elementistä johtuen kaiuttimella on hyvin sekalainen suuntauskuvio, jossa suunnasta riippuvainen kampasuodinefekti kuuluu vahvasti.

Kerholle saapuneiden neljän keskusradiokaiuttimen inspiroimana syntynyt 4×8”-tyylinen suljettu kaiutin. Peruskouluhengessä nimetty kaiutin on kalustettu Philipsin 8081/M4 -keskusradiokaiuttimilla, jotka ovat n. 880Hz ja 622Hz (vierekkäiset ja vastakkaiset kulmat) aallonpituuksien etäisyydellä toisistaan. Kotelon mitat ovat n.630x630x300, ja pintamateriaalina on ilmeisesti vanhaa bussinpenkin kangasta, puumateriaalina hyväksi havaittu 10mm kuusivaneri. Kaiutinlevy ja takalevy ovat tuettu toisiinsa levyjen keskipisteiden välille asennetulla palkilla. Takalevy on jaettu kahteen levyyn, joten tarpeen mukaan kaiutinta voidaan käyttää myös puoliavoimena kotelona. Suljettuna kotelossa on suhteellisen neutraali sointi, ja taajuusalue ulottuu n. 40Hz-15kHz välille. Sovelias myös kosketinsoittimille tai muille soittimille, joiden ei toivota sävyttyvän kaiuttimesta yhtä paljon kuin esim. kitaran vahvistuksessa käytettävien kaiuttimien kautta.

  • projektit/wanhat/instrumenttikaiutin.txt
  • Viimeksi muutettu: 2019/09/18 20:31
  • (ulkoinen muokkaus)